Syksy ja hirvenmetsästys ajavat hirvet liikenteeseen

Syksyllä mahdollisuudet nähdä komea sarvipää ovat korkealla (kuva Merja Pulkkinen).

Syksyn kiima-aika ajoittuu syksyyn, syys-lokakuun vaihteeseen. Kiima-aikana urokset liikkuvat pitkiäkin matkoja naaraiden perässä. Samaan aikaan myös kesäaikainen ravinto alkaa vähetä ja hirvet suuntaavan talviruokintapaikoilleen. Tämän lisäksi jokasyksyinen hirvenmetsästys alkoi Savonlinnan seudulla pääosin lauantaina 11.10. Eli hirviä liikkuu nyt paljon ja se lisää huomattavasti hirvikolareiden riskiä.

Etelä-Savo kuuluu Suomen hirvitiheimpiin alueisiin. Laajat metsät ja runsas vesistöjen verkosto muodostavat ihanteellisen elinympäristön hirvelle. Koko Suomen hirvikannaksi arvioitiin viime keväänä olevan 87 000 yksilöä. Liikenneturvan mukaan Suomessa sattuu vuosittain tuhansia hirvikolareita, ja Itä-Savon alueella määrä vaihtelee vuosittain noin 150–200 tapauksen välillä. Eniten onnettomuuksia tapahtuu juuri syksyisin.

Hirvikolarien määrää ei voi täysin poistaa, mutta siihen voidaan vaikuttaa erityisesti hirvenmetsästyksen avulla. Kun hirvikanta pysyy sopivana, törmäysten riski pienenee ja myös metsä- ja taimikkotuhoja voidaan ehkäistä. Savonlinnan ympäristössä kolarit painottuvat erityisesti teille, jotka halkovat metsien ja peltojen reunoja – kuten valtatie 14 ja maantiet Savonrannalle ja Enonkoskelle. Hämärä, liukkaus ja huono näkyvyys lisäävät törmäysriskiä entisestään. Usein kuljettaja huomaa hirven vasta kun väistäminen on mahdotonta. Jos näet yhden hirven, on todennäköistä, että sitä seuraa toinen.

Hirvet liikkuvat syksy aikana aktiivisesti (kuva Noora Lötjönen).

Etelä-Savon riistakeskus myönsi Etelä-Savon toimialueelle täksi syksyksi 3 369 hirven pyyntilupaa. Yhden luvan perusteella saa kaataa joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Metsästyksen tavoitteena ei ole vain saalis, vaan tasapainon ylläpitäminen luonnossa. Etelä-Savossa pyritään siihen, että metsästyksen jälkeen alueelle jää noin 2,5–3 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Kuten todettu, liian suuri kanta lisää kolareja ja metsävahinkoja, liian pieni kanta puolestaan heikentää eläinten elinvoimaisuutta. Sukupuolijakaumaa ja vasatuottoa seurataan tarkasti, jotta kanta pysyisi terveenä ja elinvoimaisena.

Myös autonkuljettajilla on oma vastuunsa. Syksyisin kannattaa hidastaa vauhtia etenkin hirvivaroitusmerkkien alueilla. Hirven silmät heijastavat valoa, mutta usein eläimen huomaa tiellä vasta viime hetkellä. Liikenneturva muistuttaa, että paras tapa välttää törmäys on pitää nopeus maltillisena ja katse kaukana edessä. Jos hirvi kuitenkin osuu tielle, ohje kuuluu: jarruta voimakkaasti ja pidä ajolinja suorana – väistäminen voi olla kohtalokkaampaa.