top of page

Afrikkalaisella sikarutolla voi olla laajoja vaikutuksia Suomen vientiin ja talouteen

25.9.
2 min käytetty lukemiseen
Afrikkalainen sukarutto leviää Kaakkois-Suomessa. Kuva: Lasse Isokangas / Yle, Ruokavirasto, Mapcreator, OpenStreetMap.
Afrikkalainen sukarutto leviää Kaakkois-Suomessa. Kuva: Lasse Isokangas / Yle, Ruokavirasto, Mapcreator, OpenStreetMap.

Afrikkalainen sikarutto (ASF) ei uhkaa ihmisten terveyttä, mutta eläintautina se voi aiheuttaa Suomelle merkittäviä taloudellisia seurauksia. Suomessa tauti todettiin ensimmäisen kerran heinäkuun lopulla kuolleesta villisiasta, ja nyt Luonnonvarakeskus on arvioinut, millaisia vaikutuksia taudilla ja sen leviämisen estämiseksi asetetuilla rajoituksilla voi olla maa- ja metsätalouteen.


Vaikka tauti ei olekaan ihmiselle vaarallinen, se on varsin sinnikäs virus: Tauti leviää suorassa kontaktissa sekä ravinnon tai muun, virusten saastuttaman materiaalin kautta. Virus voi siten levitä myös työvälineiden, vaatteiden, rehujen, kuivikkeiden, ajoneuvojen ja elintarvikkeiden välityksellä.  Lisäksi tautia on vaikea hävittää, eikä siihen ole rokotetta. Sioille, villisioille ja minisioille tauti aiheuttaa kuolettavan verenvuotokuumetaudin. Paras tapa rajoittaa taudin leviäminen on rajoittaa virus mahdollisimman pienelle alalle.


Vaikka ASF-tauti todettiin Suomessa vasta nyt, sitä on tavattu Venäjällä vuodesta 2007 lähtien ja Baltian maissa ja Puolassa 2014 lähtien. Ruotsissa on tavattu yksi tapaus 2023 ja maalle annettiin ASF-vapaa status seuraavana vuonna. Ruotsin esimerkki onkin yksi tapa toimia ASF:n hillinnässä.


Villisika on Suomessa luontaisesti levinnyt tulokaslaji ja sen kanta on 2000–3000 eläintä. Vahvin kanta on aina ollut Kaakkois-Suomessa, jossa myös ensimmäinen positiivinen tapaus löydettiin. Ruokavirasto otti tiukan linjan ja suurelle alueelle määrättiin hyvin tiukat rajoitukset: sianlihalle määrättiin siirtorajoitukset, sian rehuille ja oljille käsittelytoimenpiteitä, metsässä liikkumista rajoitettiin ja maa- ja metsätalouskäytössä olleille koneille määrättiin puhdistustoimia. 

Kaikki em. toimenpiteet aiheuttavat kuluja ja muita haasteita sekä koneurakoitsijoille, viljelijöille ja sikatilallisille. Esimerkiksi sikaeläinten ruokkiminen alueelta kerätyllä viljalla tai muilla kasveilla on kielletty, ellei niitä ole käsitelty rehualan laitoksessa menetelmällä, joka tuhoaa afrikkalaisen sikaruton viruksen tai on varastoitu sikaeläinten ulottumattomissa vähintään 30 vuorokauden ajan yli nollan asteen lämpötilassa ennen käyttöä. Luonnonvarakeskus LUKE vakuuttaa, että kaikelle kauppakelpoiselle viljalle löytyy ostaja, vaikka joillekin toimijoille varastointiaikavaatimus voi olla jopa 60 vrk. Jatkossa epidemia voi vaikuttaa viljelyvalintoihin ainakin ASF:n ydinalueilla.


Sianlihaa ja muita siasta saatavia tuotteita viedään Suomesta noin 100 miljoonan euron arvosta vuosittain, koko elintarvikeviennistä tämä edustaa viittä prosenttia. Rajoitusalueella toimii vain murto-osa Suomen sianlihan tuotannosta. Esimerkiksi lihasikojen osuus on 0.06 % ja emakoiden osuus on n. 0.14 %. Se ei kuitenkaan lohduta alueella toimivia sikatilallisia. Taudista huolimatta sianlihaa saa edelleen viedä useisiin maihin.  Vain Etelä-Afrikkaan, Japaniin, Kiinaan ja Taiwaniin vienti on kokonaan kiellettyä. Näihin maihin on perinteisesti viety suurin, noin 70 %, osa sian muita ruhon osista, joten menetys on sitä kautta iso. Vuodelle 2027 menetyksen suuruudeksi on arvioitu 17,5 miljoonaan euroa.


Metsätalouden osalta ydinalueella, jossa kaikki metsätaloustoimenpiteet ovat kiellettyjä, käsittää noin 5 000 hehtaarin alueen. Ruokavirasto lievensi rajoituksia syyskuun alusta siten, että metsäkoneet pitää puhdistaa ja desinfioida vain, jos niitä siirretään tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle. Suurikokoisten koneiden puhdistus voi muodostaa suuren yksittäisen kuluerän.  Tämänhetkinen kokonaisarvio metsätalouden osalta on satojen tuhansien eurojen kokoluokkaa, mutta vyöhykkeen mahdollinen laajeneminen voi kasvattaa kulueriä huomattavasti.


Syyskuun aikana uusia tautitapauksia on löydetty myös Miehikkälästä ja Lappeenrannasta, jotka kumpikin kuuluvat jo aiemmin määriteltyyn tartuntavyöhykkeeseen. Ruokavirasto todennäköisesti laajentaa ydinaluetta sitä mukaa, kun uusia tautitapauksia löytyy. Tavallisen ihmisen on hyvä tiedostaa, että ydinalueeksi määrätyllä alueella marjastus ja sienestyskin ovat kiellettyjä ja maastossa kulkeminen pitää rajoittaa ainoastaan metsäteihin.


Metsästysseurat ja muut vapaaehtoiset ovat koko ajan etsineet uusia ruhoja, jotta taudin laajeneminen saadaan varmuudelle tietoon ja viruksen leviäminen estettyä. Ilman kaikkia estäviä toimenpiteitä taudilla voi olla kalliit ja kauaskantoiset vaikutukset laajasti Suomen vientiin useilla eri toimialoilla. Ruotsi pääsi taudista eroon vuodessa, kuinka mahtaa Suomen käydä?



 

 

VENE 2 Artikkeliboksit (Tietokone & mobiili) 300x250px.png
bottom of page