Joulukalenteri peilaa aikaamme –ilon ja kulutuskriittisyyden tasapainoilua

Joulukalenterit ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet yksinkertaisista kuvakalentereista monipuoliseksi kulutuskulttuurin ilmiöksi. Siinä missä perinteinen suklaakalenteri pitää edelleen pintansa, nykypäivän valikoimasta löytyy vaihtoehtoja lähes jokaiselle ikäryhmälle ja kiinnostuksen kohteelle. Joulukalenteri ei ole enää pelkästään tapa laskea päiviä jouluun, vaan myös osoitus siitä, miten kaupallisuus, elämäntyyli ja joulun odotus kietoutuvat yhteen.
Erityisesti lasten ja nuorten kalenterivalikoima on laajentunut huomattavasti. Perinteisten makeiskalenterien rinnalle ovat tulleet lelu-, koru- ja askartelukalenterit sekä yhä suositummat kosmetiikka- ja meikkikalenterit. Jälkimmäiset herättävät myös kysymyksiä siitä, millaisia kulutustottumuksia lapsille ja nuorille halutaan välittää. Toisaalta kalenterit tarjoavat mahdollisuuden kokeilla uusia asioita ja tuovat joulukuuhun päivittäistä iloa.
Aikuisille suunnattu tarjonta ei sekään jää vaatimattomaksi. Markkinoilta löytyy luksuskosmetiikkaa, ihonhoitotuotteita, erikoiskahveja, teelaatuja, juustoja ja monenlaisia hemmottelutuotteita sisältäviä kalentereita. Valikoimassa on myös harrastuksiin ja hyvinvointiin liittyviä vaihtoehtoja. Joulukalenteri onkin muuttunut tuotteeksi, jonka ympärille on rakennettu kokonainen kaupallinen sesonki.
Monipuolinen tarjonta herättää kuitenkin aiheellisen kysymyksen siitä, kuinka paljon joulun odotukseen tarvitaan kuluttamista. Hintavimmat erikoiskalenterit voivat maksaa satoja euroja. Kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää joulukalenteriin suuria summia. Erityisesti lasten keskuudessa kalliit ja näyttävät kalenterit voivat synnyttää vertailua ja paineita siitä, millainen kalenteri on riittävän hieno.
Myös ekologinen näkökulma ansaitsee huomiota. Kun yhden kalenterin sisältä paljastuu 24 erillistä tuotetta, syntyy väistämättä pakkausjätettä ja tavaraa, jolle ei välttämättä löydy todellista käyttöä. Pienet kosmetiikkapakkaukset, muoviset yllätykset ja kertakäyttöiset tuotteet eivät aina ole kestävän kuluttamisen näkökulmasta perusteltuja. Toisaalta laadukas, uudelleenkäytettävä tai aidosti tarpeellisia tuotteita sisältävä kalenteri voi olla pitkäikäisempi hankinta.
Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla kaupallista. Itse tehty joulukalenteri, yhteiset tekemiset, pienet arjen yllätykset tai hyväntekeväisyyteen kannustavat kalenterit tarjoavat vaihtoehtoja tavarakeskeiselle joulunodotukselle. Joskus mukavin yllätys voi olla yhteinen hetki läheisen kanssa eikä uusi tuote luukun takana.
Joulukalenterien suosio kertoo ennen kaikkea ihmisten tarpeesta odottaa, yllättyä ja löytää pieniä ilonaiheita vuoden pimeimpään aikaan. Tästä ilosta ei tarvitse luopua, vaikka samalla tarkastelisimme kriittisesti omia kulutustottumuksiamme.
Ehkä joulukalenterin tärkein ominaisuus ei lopulta olekaan sen hinta, merkki tai sisältämien tuotteiden määrä. Olennaisempaa on se, että luukun avaaminen tuo hyvän mielen – ilman että joulun odotus muuttuu ylimääräiseksi taloudelliseksi tai ekologiseksi taakaksi.




%20300x250px.png)