Kaunotar ja Hirviö on moderni sovitus klassikkosadusta tärkeine teemoineen - Ohjaaja Anu Hälvä, näyttelijät ja työryhmä on innoissaan tulevasta, koko perheen näytelmästä

Kaunotar ja Hirviön modernin klassikkonäytelmän rooleissa: Aino Mankonen (vas.) keittäjä, Mikko Leinonen, apupoika, Jaana Joensuu, piika, Lauri Kortelainen, hovimestari (kuva Anne Kosonen).

Rikas kauppias on äkkiä rahaton. Ainoa omaisuus on maalla sijaitseva mökki, jonne on muutettava henkilökunnan kanssa. Hemmoteltu kauppiaan tytär ei tiedä mitään tavallisesta elämästä ja pian hänelle alkaa valjeta mitä merkitsee sana ”puurtaminen”.

Tässä lähtöasetelmat ja maistiaiset tulevasta, johon toimittajat saivat tutustua Kaunotar ja Hirviö -näytelmän lehdistötilaisuudessa torstaina. Kaiken ikäisille sopivan näytelmä nähdään ensimmäistä kertaa suomenkielisenä versiona Savonlinnan Teatterissa, Anu Hälvän Mike Kennyn käsikirjoituksesta kääntämänä. Hälvä myös ohjannut näytelmän.

Hän kertoo muutaman sivun jälkeen tekstin lähteneen heti elämään päässä. Rajoituksena käsikirjoitukseen oli se, että näytelmä täytyi sovittaa neljälle näyttelijälle, ja että se olisi lapsille sopiva.

Hänellä ei ole lapsuudessa ollut erityisesti suhdetta kyseiseen, alun perin ranskalaiseen klassikkosatuun.

– Se on ollut varmaankin satuna satujen joukossa, jossa hirviö on se pahis. Tässä asetelma on käännetty vähän toisin päin. Tässä ajassa ja päivässä on tärkeää lapsille ja nuorille – ja yhtä lailla aikuisille korostaa sitä, että elämme ulkonäkökeskeisessä ajassa: some, manipuloidut kuvat, täytetyt huulet ja silokonirinnat.

Hänen mielestään tällä on vähän merkitystä, ja jos se viesti saadaan näytelmän avulla menemään läpi, on voitettu jo paljon. Hirviö ei tässä tapauksessa myöskään ole Disney-versioiden sarvipäinen hirviö vaan ”epänormaali”. Näytelmä pohtii siten myös missä kulkee normaalin ja epänormaalin raja ja ketkä ne määrittävät?

– Se on molempien (Kaunottaren ja Hirviön) eräänlainen kehitystarina, tiivistää Hälvä.

Kahvitustilaisuudessa mukana olleet näyttelijät ovat varovaisia sanakäänteissään, paljastamatta liikaa tarinasta ja sen eri tasoista. Nykyajan viittauksista huolimatta näytelmässä on haluttu säilyttää sadun taika ja magia.

Pinnan alla väreilee selvästi, että odotettavissa on ainutlaatuinen tulkinta tutusta sadusta.

Monista elokuva- televisio- ja musiikkiyhteyksistä tuttu Hälvä kiitteli varauksetta näyttelijöitä ja työryhmää, jotka olivat täpinöissään tulevasta näytelmästä.

Esille tuli myös olosuhteet, jossa tätäkin näytelmää tehtiin: teatteriksi muutetussa konserttisalissa, ilman omaa teatteria.

Hälvä tiivistää asian omakohtaisiin kokemuksiin perustuen sanoiksi:

– Ne selviytyvät, jotka sopeutuvat vallitseviin olosuhteisiin.

Näytelmän ensi-ilta oli 7.2.2026.

Anu Hälvä on ohjannut ja suomentanut näytelmän (kuva Anne Kosonen).