Kuntoutus ratkaisee – oikea-aikainen tuki voi palauttaa työkyvyn ja kotona pärjäämisen

Kristalli Sportin erikoislääkäri Panu Peitsaro sekä tytär fysioterapeutti Matilda Peitsaro puhuvat liikunnan ja kuntoutuksen puolesta. Molemmat ovat myös itse aktiivisia liikunnan harrastajia.

Leikkauksen tai vakavan sairauden jälkeen elämä pysähtyy – mutta kuntoutus voi käynnistää sen uudelleen. Oikea-aikainen ja laadukas kuntoutus voi ratkaista sen, palaako työikäinen ihminen takaisin töihin tai pystyykö vanhus asumaan vielä omassa kodissaan. Kyse on paitsi yksilön toimintakyvystä myös koko yhteiskunnan hyvinvoinnista ja kestävyydestä.

Kuntoutuksen vaikutus näkyy monella tasolla. Se voi estää pysyvän työkyvyttömyyden, lyhentää sairauslomia ja nopeuttaa toipumista. Vanhuksilla kuntoutus voi olla ratkaisevaa sille, joutuuko henkilö laitoshoitoon vai pystyykö jatkamaan elämää kotona itsenäisesti.

— Kuntoutus ei ole vain toipumista, vaan aktiivista, suunnitelmallista ja moniammatillista toimintakyvyn palauttamista, muistuttavat fysioterapeutti Matilda Peitsaro ja erikoislääkäri Panu Peitsaro.

Paluu työelämään alkaa kuntoutuksesta

Työikäisten kohdalla oikea-aikainen kuntoutus voi olla ratkaiseva tekijä työkyvyn säilymisessä. Esimerkiksi leikkauksen jälkeen ajoissa aloitettu aktiivinen ammattilaisen suunnittelema kuntoutus voi nopeuttaa paluuta työelämään viikoilla, jopa kuukausilla. Näistä on paljon esimerkkejä vaikkapa tekonivelleikkauksesta toipuvilla.

Työterveyslaitoksen mukaan arviolta joka kolmas työkyvyttömyyseläke voitaisiin estää varhaisen kuntoutuksen avulla. Vaikutukset näkyvät paitsi yksilön elämänlaadussa myös kansantaloudessa. Jokainen työelämään palaava henkilö merkitsee vähemmän sairauspäivärahoja ja enemmän verotuloja.

Kelan kuntoutustilastot kertovat samaa kieltä: kuntoutukseen osallistuneet palaavat työhön todennäköisemmin ja nopeammin kuin ne, joille kuntoutusta ei ole järjestetty tai se on alkanut liian myöhään.

Kuntoutus voi ehkäistä laitoshoidon tarpeen

Ikääntyvän väestön kohdalla kuntoutuksen merkitys korostuu entisestään. Aivoinfarkti, lonkkamurtuma tai sairaalahoito voivat nopeasti heikentää vanhuksen fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä. Ilman kuntoutusta vaarana on noidankehä, jossa liikkumattomuus ja avuntarve kasvavat nopeasti.

— Tavoitteena on aina se, että ihminen voi palata omaan arkeensa – mielellään kotiin, ei hoivakotiin, toteaa fysioterapeutti Matilda Peitsaro.

Tutkimuksissa on osoitettu, että kuntoutus voi vähentää vanhusten laitoshoidon tarvetta jopa kolmanneksella. Kotiin palaavilla arjessa pärjääminen lisääntyy, kaatumiset vähenevät ja toimintakyky säilyy pidempään. Kuntoutus on siis myös keskeinen keino ennaltaehkäistä uusia sairastumisia ja sairaalakierteitä.

Kannattava investointi – mutta alihyödynnetty

Vaikka kuntoutuksen hyödyt ovat kiistattomat, se jää Suomessa usein vajaalle. Moni saa kuntoutusta liian vähän, liian myöhään tai ei ollenkaan. Syinä ovat esimerkiksi resurssipula, vaihteleva käytäntö eri alueilla ja hoitoketjujen sirpaleisuus.

— Kuntoutus nähdään yhä liian usein kulueränä, vaikka todellisuudessa se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Arvioiden mukaan yksi ehkäisty pelkkä laitoshoitokuukausi voi säästää jopa arviolta 4000-6000 euroa. Työikäisten kohdalla tehokas kuntoutus voi estää ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen ja säästää kymmeniä tuhansia euroja per henkilö.

Kuntoutuksen tulevaisuus vaatii tekoja

Väestön ikääntyessä ja työkykyhaasteiden kasvaessa kuntoutuksen rooli vain kasvaa. Tarvitaan paitsi parempaa resursointia myös sujuvampia hoitoketjuja ja parempaa tiedonkulkua ammattilaisten välillä.

Poliittinen tahto ratkaisee, nähdäänkö kuntoutus osana terveydenhuollon ydintä – vai jatketaanko sen aliresursointia, vaikka samalla puhutaan sote-menojen hillitsemisestä.

Kuntoutus ei ole luksusta, vaan välttämätön osa toipumista. Se on tie takaisin arkeen, työelämään ja omatoimiseen elämään.

Kuntoutuksen hyödyt ja merkityksen on konkreettisesti kokenut myös SM-tason sekä Suomen käsipallomaajoukkueen pelaaja, fysioterapeutti Matilda Peitsaro. Häneltä on peliuran aikana kirurgisesti korjattu polvi, olkapää sekä sormien jänteitä. Sisukkaalla kuntoutuksella peliura jatkuu ja Matilda onkin juuri muuttamassa Tukholmaan. Uusi joukkue siellä on Huddinge HK. Matilda on työskennellyt viime vuodet fysioterapeuttina Helsingissä kotiin vietävien fysioterapiapalveluiden parissa.