Laura putsasi pöytiä talviuinnin kisoissa
- 13 tuntia sitten
- 3 min käytetty lukemiseen

Moni on varmasti nähnyt kesäisen näyn keskellä Savonlinnan talvea: nainen juoksemassa shortseissa talvipakkasilla. Nainen on Laura Silvennoinen, joka altistaa säännöllisesti itseään kylmälle. ”Noin 15 vuoden ajan olen tietoisesti uinut avannossa, mutta kun asiaa oikein ajattelen, niin jo lapsenahan me uimme jäiden seassa heti kun Salkolammessa oli tarpeeksi sulaa”, Laura muistelee, ”talvisin aloin juoksemaan shortseissa kolmisen vuotta sitten. Shorteissa juokseminen taas lähti siitä kun, oli aina kamalan vaikeaa löytää sopivia vaatteita, ensin on kylmä ja sitten kuuma. Shortseissa juostessa tätä ongelmaa ei ole.”
Suomalaisille on kautta aikojen ollut selvää, että avantouinti ja kylmäaltistus ovat terveydelle hyväksi: verenkierto aktivoituu ja ruskean rasvan määrä kehossa lisääntyy. ”Kyllä minä allekirjoitan nämä väitteet ainakin sen osalta, että en ole oikeastaan koskaan kipeä.” Silvennoiset ovat nukkuneet yönsäkin kylmässä aitassa, myös talvisin. ”Minulla on älykello, joka kyllä kertoo, että syke on matala ja nukumme kyllä yömme hyvin! Nyt jouduimme juuri nukkumaan koiran takia sisällä ja se oli aivan kamalaa!”

Silvennoinen on osallistunut talviuinnin SM-kisoihin vuodesta 2017, jolloin ne järjestettiin Tanhuvaarassa. Jo ensimmäisistä kilpailuista tuomisina kotiin oli pronssimitali, ja sen jälkeen Laura on osallistunut SM-kisoihin aina kun mahdollista.
Tänä vuonna SM-kisat järjestettiin tammikuu-helmikuun vaihteessa Pajulahdessa ja sieltäkin tuomisina oli, ainakin Lauralle, nyt jo hivenen katkera pronssi 50 m rintauinnista. Siitä suivaantuneena Laura otti kunnon tsempin MM-kisoihin ja päätti, että nyt ainakin otetaan yksi askel eteenpäin: pää olisi saatava pinnan alle myös avovesissä. Myös pipo sai jäädä, se korvattiin uimalakilla ja ensi kertaa mukaan tulivat myös uimalasit, homma alkoi siis saada vakavampia piirteitä.
”Viime vuoden SM-kisojen jälkeen päätin ruveta treenaamaan ainakin semitosissani tämän vuoden kisoihin. Suunnittelin treenit eri tavalla ja otin myös ohjausta uintitekniikassa. Pajulahden jälkeen sisuunnuin sen verran, että viimeinen kuukausi ennen MM-kisoja päätin lyödä kaiken tiskiin! Kävin hallissa harjoittelemassa käännöksiä ja testaamassa laseja ja lakkia.”
Savonlinnasta Oulun MM-kisoihin lähti iso sakki: Olavin Retkeilijöistä ja Savonlinnan uimaseurasta lähti kisaamaan kaikkiaan 16 uimaria. Oulun MM-kisoissa matkoja oli 25 m aina 450 m saakka ja sarjoja oli sekä rinta-, perhos- että vapaauimareille. Silvennoinen osallistui MM-kisoissa 50 m ja 200 m rintauinteihin ja viestiin. Osanottajia Oulussa oli peräti 1800 jopa 50 eri maasta. ”Tunnelma oli huikea! Järjestelyt olivat hyvät ja kisat olivat katsojaystävälliset” Laura kuvailee.
”En ollut koskaan aiemmin uinut 200 m avovedessä, enkä yhtään tiennyt mitä odottaa; jaksanko, kuinka liu’ut osuvat, miltä se oikeasti tuntuu uida niin pitkä matka. Jaksoin todella hyvin ja olin todella onnellinen, kun tulokset julkistettiin ja olin kolmantena.”
Lauran tavoitteena oli ensisijaisesti omien rajojen rikkominen ja hallitekniikan saaminen avovesiin. ”Kyllä se mitalikin ehkä jossain mielen perukoilla oli, mutta en aktiivisesti uskaltanut siitä unelmoida. Mutta oli se huikea tunne oikeasti voittaa se mitali!” Savonlinnaan tuli MM-kisoista myös toinen mitali, kun Elmiina Kosonen toi MM-kisoista 25 m rintauinnista MM-hopeaa.
Silvennoisen mitaliputki jatkui myös maaliskuun Perinneurheiluliiton talviuinnin SM-kisoissa Leppävirralla, josta tuomisina oli 200 m kultamitali. Ensi vuonna talviuinnin MM-kisat järjestetään Argentiinassa ja palo sinne olisi kova. ”En tiedä saanko lomat järjestettyä, niin, että pääsen. Ihan viikoksi niin kauas ei kannata lähteä. Olen kuvia katsellut ja olisihan se todella hienoa päästä uimaan jäävuorien sekaan!”
Vaikka talven selkä onkin jo taittunut eivät Silvennoisen kevään haasteet ole ohi: ”Nyt pitää opetella uimaan kroolia, koska olen ilmoittautunut Hakunilan lyhyen matkan triathlonille. Tällä hetkellä uin rintauintia nopeammin kuin mitä vapaauintia. En omistanut myöskään polkupyörää, ostin sen vasta viikko sitten!”
Silvennoisen päätä ei siis paljon pakota ja tavoitteet ovat myös jatkossa korkealla. Jäämme kannustamaan Lauraa kesän kisoihin, sillä tokko ne triathlonkisatkaan Hakunilaan loppuvat.





%20300x250px.png)