Mielen hyvinvointi ei tarkoita jatkuvaa onnellisuutta - Psyykkinen valmentaja Johanna Tynkkynen kannustaa pysähtymään omien tunteiden äärelle ja kysymään, mitä ne yrittävät kertoa

Miksi jokin asia ahdistaa? Voisiko tunteen taustalla olla jokin tarve, joka ei ole tullut kuulluksi? Entä mihin asioihin omassa elämässä voi oikeasti vaikuttaa?
Näiden kysymysten äärelle pysähdyttiin Linnalassa syyskuun lopulla järjestetyssä Mielen hyvinvointi muuttuvassa maailmassa -luennossa. Illan asiantuntijana oli psyykkinen ja ratkaisukeskeinen valmentaja Johanna Tynkkynen, joka johdatti kuulijoita tunteiden tunnistamiseen, omien ajatusmallien tarkasteluun ja arjen voimavarojen vahvistamiseen. Tynkkysen lähestymistapa valmennuksissa perustuu ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Valmennuksen lähtökohtana eivät ole valmiit vastaukset, vaan asiakkaan oma tilanne, tarpeet ja tavoitteet.
– Ensin pitää päästä itsensä äärelle. Mitkä ovat omat arvot ja toiveet? Mihin haluan päästä ja miksi? Teenkö asioita itseni vai muiden vuoksi?
Tynkkysen mukaan pysyvät muutokset lähtevät usein ajatusmallien ja rutiinien tiedostamisesta. Ihmisellä voi olla pitkään mukana toimintatapoja, joiden alkuperää hän ei ole koskaan pysähtynyt miettimään. Valmennuksessa voidaan käsitellä esimerkiksi elämäntapamuutosta tai painonhallintaa, mutta tavoitteena on kokonaisvaltainen ja pysyvä muutos. Yksittäisen asian muuttaminen ei välttämättä riitä, jos sen taustalla olevat ajattelumallit ja arjen toimintatavat pysyvät ennallaan.
Yksi Tynkkysen käyttämistä työkaluista on tunnesipuli. Siinä tunnetta kuoritaan kerros kerrokselta, kunnes päästään käsiksi sen taustalla olevaan tarpeeseen. Jos ihminen tunnistaa esimerkiksi pelon, kannattaa pysähtyä kysymään, mistä se syntyy. Pelon alta voi löytyä häpeää, epävarmuutta tai tarve tulla hyväksytyksi ja kokea olonsa turvalliseksi.
– Kaikilla tunteilla on tehtävänsä. Mikään tunne ei ole turha, mutta ei jokaiseen tunnetilaan kannata jäädä liikaa vellomaankaan. Riittää kun tunnistat tunteen ja jatkat eteenpäin.
Tunteista ei siis tarvitse päästä eroon. Olennaisempaa on oppia tunnistamaan ja ymmärtämään niitä sekä säätelemään omia reaktioitaan. Tynkkynen puhuu tietoisuudesta eräänlaisena avainsanana. Kun ihminen oppii huomaamaan, mitä hänessä tapahtuu, hän voi myös vaikuttaa siihen, miten tilanteessa toimii. Tärkeää on tunnistaa myös oma vaikutuspiiri. Kaikkeen ympärillä tapahtuvaan ei voi vaikuttaa, mutta omaan suhtautumiseen ja toimintaan voi. Myöskään negatiiviseen ajatuskehään ei tarvitse jäädä kiinni.
– Mieli ei ole ongelma. Meidän pitäisi vain tulla tietoisemmiksi omasta mielestämme.
Tunteiden käsittely ei kuitenkaan ole aina helppoa. Kaikilla ei ole samanlaisia tunnetaitoja, eikä vaikeiden asioiden kohtaaminen onnistu aina itsenäisesti. Joskus pinnan alla voi olla kipeitä kokemuksia, joita ihminen ei halua tai pysty käsittelemään. Tynkkysen mielestä uteliaisuutta itseä kohtaan kannattaa kuitenkin harjoitella. Miksi reagoin näin? Miksi jokin asia herättää minussa niin voimakkaan tunteen?
Myös vuodenaikojen vaihtuminen vaikuttaa mielialoihin: kevään valoisuus ja luonnon herääminen uudelleen tai syksyn pimeys ja luonnon lakastuminen vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Toisille pimenevät illat merkitsevät rauhoittumista, kun taas toisille ne voivat lisätä ahdistusta ja kuormitusta, voimakas kaamosoireilu ei ole pelkkä asennekysymys eikä kaikkeen voi vaikuttaa omalla suhtautumisella. Tynkkynen muistuttaa, ettei omaa jaksamista kannata verrata muiden tilanteeseen tai edes siihen, millainen itse oli vaikka viime vuonna.
– Ympäri vuoden ei voi olla samanlainen. Kannattaa kysyä itseltään, mitä minä tarvitsen juuri nyt.
Joku tarvitsee lepoa, toinen toimintaa ja tekemistä. Olennaista on tunnistaa oma yksilöllinen herkkyys ja suhtautua itseensä myötätuntoisesti. Mielen hyvinvointi ei Tynkkysen mukaan tarkoita sitä, että ihminen olisi jatkuvasti onnellinen tai hyväntuulinen.
– Se tarkoittaa kykyä kannatella itseään myös vaikeina aikoina.
Hyvinvoinnin tukemiseen ei välttämättä tarvita suuria elämäntapamuutoksia. Riittävä uni, ravinto ja tavallinen arki muodostavat perustan, jonka päälle voi rakentaa pieniä hyviä hetkiä. Myös omaan itseensä suhtautumisella on merkitystä. Itseltään ei pidä vaatia jatkuvasti liikaa Tynkkynen toivoo, että ihmiset saisivat valmennuksesta ja luennoista konkreettisia työkaluja, joita voi ottaa käyttöön omassa arjessaan. Suuria muutoksia ei tehdä yhden luennon aikana, mutta jokin oivallus voi käynnistää uudenlaisen tavan ajatella.
Johanna kuvailee itseään ikuiseksi opiskelijaksi. Valmentajan työssä uteliaisuus on tärkeää, ja oman osaamisen kehittäminen jatkuu. Marraskuussa Tynkkysellä alkaa valmentamiseen ja tulevaisuuden johtamistaitoihin liittyvä koulutus, joka syventää valmentavaa asiantuntijuutta.
Syyskuinen luento järjestettiin MIELI Savonlinnan seudun mielenterveys ry ja Linnalan Setlementti ry yhteistyönä. MIELI haluaa tuoda mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyvää tietoa ja tukea ihmisten arkeen.
Tynkkysen viesti on lopulta yksinkertainen: pysähdy välillä itsesi äärelle. Älä vertaa omaa elämääsi muiden elämään, vaan kysy, mitä juuri sinä tarvitset. Joskus vastaus voi olla lepo, joskus pieni kävelylenkki tai mukava kohtaaminen. Joskus hyvinvointi voi alkaa yllättävän pienestä asiasta, joka johtaa isoihin muutoksiin.




%20300x250px.png)