Savolaiset Selviytyjät ry tarjoaa apua ja yhteisöllisyyttä

Savolaiset Selviytyjät ry perustettiin jo vuonna 1993 Muhosen Annen aloitteesta. Tuolloin Anne opiskeli Kauhajoen evankelisessa opistossa, jossa toimi myös mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu sosiaalinen linja. Anne tutustui myös Kriisikeskusten toimintaan ja siitä lähti ajatus, että paikallisestikin tarvitaan vastaavaa toimintaa ja ajatuksesta innostuneena hän lähti kokoamaan samanhenkisiä ihmisiä yhteen ja puuhaamaan uutta yhdistystä ja syyskuun 16. 1993 Savolaiset Selviytyjät ry perustetiin noin kymmenen ihmisen voimin.

Selkkareiden tilassa oli mukava ja iloinen tunnelma.

Nykyään yhdistys pitää majapaikkaa Pilkkakoskenkadulla, missä toimii mm. kahvila, siellä voivat kaikki haluavat kokoontua pelaamaan pelejä, juttelemaan ja tapaamaan ihmisiä. Toiminnanohjaaja Tanja Laitinen summaa yhdistyksen toimintaa:” Tarjoamme matalan kynnyksen päihteetöntä tapaamispaikkaa kaikille. Tarjoamme apua yksinäisille, työttömille ja kaikille diagnoosiin katsomatta. Meillä on erilaisia harrasteryhmiä musiikin ja liikunnan parissa. Tarjolla on myös bingoa, hengellistä toimintaa ja vaikkapa tanssia. Olemme tehneet yhteistyötä Samiedun ja XAMKin kanssa, eli meillä on ollut lähihoitajaharjoittelijoita ja liikunnanohjaajia harjoittelemassa. Meillä on ollut harjoittelijoita jopa Joensuun Riveriasta saakka.”

Tämän vuoden lopulla loppuu työllistämishanke ”Oman Arjen Selviytyjät”. Hankevastaava Kati Torniainen kertoo: ”Tämän hankkeen avulla on kehitetty tapoja työllistyä ja kannustettu ihmisiä nousemaan aamuisin ja lähtemään liikkeelle pois kotoa. Olemme tarjonneet esimerkiksi liikuntaa, käsitöitä ja vierailevia asiantuntijoita, kuten psykologeja.”

Tiistai-iltapäivällä kahvilassa kuuluu moniääninen puheensorina, osa porukasta pelaa Unoa, osa kutoo ja osa juttelee maailmanmenosta. Liitutaululle on kirjoitettu viikon toimintasuunnitelma, ja tapahtumiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Pöydän ääressä istuu vapaaehtoisia ja asiakkaita pitkälti toistakymmentä ja tunnelma on iloinen ja avoin.

Kahviosta saa paitsi lounaan neljä kertaa viikossa, niin myös kahvi ja pullaa.

”Eläkeläiset ja työttömät ovat riskissä syrjäytyä. Ei ole työkavereita tai töiden antamaan aikataulua eikä ehkä kunnollista toimeentuloa, Tämä voi johtaa ylipainoon, yksinäisyyteen, eristäytymiseen ja mielenterveysongelmiin. Ihminen on laumaeläin ja meillä on kaikilla tarve kuulua johonkin. Tämä paikka voi olla jollekin juuri se pelastava asia elämässä”, kertoo Johanna Nousiainen omista kokemuksistaan. ”Yhteiskunnassa tuntuu olevan se tyyli, että ne toimet, jotka todella auttavat ahdistuneita ja syrjäytymisvaarassa olevia, ajetaan alas. Oli syy sitten raha tai jokin muu. Mutta ei se kyllä ole mistään kotoisin!”

Selviytyjät saa toimintaansa tukea kaupungilta, seurakunnalta, Mielenterveyden keskusliitolta ja Eloisalta. ”Lisäksi kahvila tuottaa jonkin verran ja samoin jäsenmaksut. Toiminta on ollut katkolla monta kertaa, mutta jotenkin olemme aina sinnitelleet”, Eeva Vuorinen kertoo, ”Meillä on monta osaavaa henkilöä toiminnassa ja meidän olisi mahdollisuuksia paljon parempaan.”

”Aiemmin yhdistys sai varoja Raha-automaattiyhdistykseltä ja muilta vastaavilta tahoilta, mutta nykyään raha on tiukassa. Meidän kahvilamme toiminnalliset kulut vuositasolla ovat 10 000 euron luokkaa, joten toimimme hyvin pienellä budjetilla. Meillä on myös keittiö ja tarjoamme lounaan maanantaista torstaihin kaikille jäsenillemme”, sanoo Jouni Pirinen, jolla on takana jo yli parinkymmenen vuoden vapaaehtoisura. ”Me olemme tärkeä toimija siis monille myös ihan arjen jaksamisen ja toimimisen.”

Vaikka yhdistys omaa pitkän historia, niin se lienee monelle savonlinnalaiselle aika tuntematon. Mistä se johtuu? Useat arkipäivän ongelmat, päihteet, mielenterveyden haasteet, syrjäytyminen ja työttömyys, koskettavat useita, mutta näitä harva kokee mediaseksikkäänä. Ehkä on helpompi vain sulkea silmänsä ja korvansa syrjäytymiseltä ja elää omassa kuplassaan.

”Toivomme, että meidän toimintamme saisi enemmän huomiota ja arvostusta. Päättäjien pitäisi ymmärtää enemmän sitä yhteisöllisyyttä ja turvaa, jota me tarjoamme. Meillä käy viikoittain reilu parisenkymmentä asiakasta”, Tanja kertoo.

”Jos tätä paikkaa ei olisi, niin ainut paikka minne voisimme mennä on Eloisan Savikka. Sinne kaikki eivät kuitenkaan halua mennä, koska sinne pääsee myös päihtyneenä. Siellä on myös enemmän miehiä, joka voi karsia naisten määrää”, Johanna kertoo ja jatkaa: ”Meille tämä paikka ja nämä ihmiset ovat todella tärkeitä.”

Kuinka suuri kädenojennus tai ponnistus olisi kaupungilta tai muilta toimijoita tukea tällaista toimintaa? Todennäköisesti ennaltaehkäisevät toimenpiteet antavat pitkällä aikavälillä enemmän kuin ottavat lyhyellä tähtäimellä. Yhdistystä voi jokainen halukas tukea ryhtymällä kannatusjäseneksi tai ottamalla yhteyttä suoraan yhdistykseen selkkarit@gmail.com.

Yhdessä tehdään käsitöitä ja niitä on myös myynnissä yhdistyksen tiloissa.