Savonlinnan sairaalan palvelut muutoksessa

Panu Peitsaro, erikoslääkäri

iYmmärrettävästi Savonlinnan sairaalan tilanteesta käydään jatkuvasti vilkasta ja värikästäkin keskustelua. Totesin jo vuonna 2020 Itä-Savo-lehden haastattelussa, että sairaalamme tilanne tulee olemaan erittäin hankala tulevina vuosina. Tuolloin silloiset hallituspuolueet saavuttivat sovun tulevasta isosta sote-uudistuksesta. Lakien luonnokset olivat silloin jo arvioitavissa, vaikka ne hyväksyttiin eduskunnassa vasta vuonna 2021. Terveyspalveluiden toimintaa ohjaavat lait sekä erityisesti hyvinvointialueiden rahoitusta ohjaava laki tiesivät haasteita Etelä-Savon tyyppiselle alueelle. Rahoituslaki on erittäin epäedullinen Etelä-Savolle, alueelle missä on kohtuullisen pieni asukasmäärä sekä iäkästä väestöä.

Kyyti on ollut palveluillemme kylmää. Aikaisemmin meillä oli ympärivuorokautisesti päivystävä keskussairaala, toki pieni mutta alueemme väestölle hyvät palvelut tarjoava sairaala. Palvelut ovat hyvinvointialueen toiminnan aikana supistuneet merkittävästi. Kun sote-lait vuonna 2021 hyväksyttiin, totesin että viimeistään kymmenen vuoden kuluttua nykyisellä lainsäädännöllä Savonlinnassa on yleislääkäripäivystys, erikoislääkäreiden pitämiä poliklinikoita sekä muutama perusterveydenhuollon kuntoutusosasto. Tämä ei kyllä ollut oma tahtotila mutta siltä lainsäädännössä tulevaisuus näytti.

Nyt erikoissairaanhoidon osastopaikkoja on noin 20, paikat ovat vähentyneet usealla kymmenellä. Erikoisalojen poliklinikoita löytyy vielä sinänsä monelta erikoisalalta mutta palveluiden saatavuus useammalla erikoisalalla on vähentynyt selkeästi, kun ei käytettävissä ole enää kokopäiväistä Savonlinnassa työskentelevää lääkäriä kyseisillä erikoisaloilla.

Tänäkin vuonna on hyvin todennäköisesti tulossa lisää muutoksia. Huolestuneita työtekijöitä oli yhteydessä viime viikolla, kun Eloisan terveyspalveluissa oli pidetty henkilöstölle infotilaisuus.  Yksi paljon puhututtava asia on tekonivelkirurgia. Jatkuvatko leikkaukset Savonlinnassa. Potilaiden kannalta merkityksellistä tietysti on se, että ylipäätään leikkaukseen pääsee silloin kun siihen on tarve. Sekään ei aina ole ratkaisevaa tehdäänkö tällainen leikkaus lähisairaalassa. Kyllähän lähipalvelu aina helpottaa potilaiden sekä omaisten arkea mutta iso erityisen iso merkitys on työllisyysvaikutuksilla sekä vaikutuksilla alueemme elinvoimaan. Viime vuonna tekoniveltoimenpiteitä tehtiin Savonlinnassa tietojeni mukaan yli 500. Savonlinnassa on hoidettu alueen omien asukkaiden lisäksi muun muassa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan sekä Uudenmaan alueen potilaita. Savonlinnassa on purettu näiden alueiden hoitojonoja ja tämän lisäksi on hoidettu valinnanvapauttaan käyttäneitä potilaita.

Tekonivelkirurgiasta on säädetty lakiin siten, että tekoniveliä voidaan leikata Savonlinnassa vain, jos hoitotakuuaika alueella ylittyy. Tämän lisäksi lakiin on kirjattu, että tekonivelkirurgia voi jatkua korkeintaan kesään 2028. Valvova viranomainen seuraa hoitojonoja ja mikäli täällä hoitotakuu ei ylity, ei täällä lain mukaan voida tekonivelkirurgiaa jatkaa. Toivottavasti Eloisa pyrkii selvittämään tilannetta, että voisimme edelleen leikkauksia jatkaa ja palvelisimme edelleen muita hyvinvointialueita.  Jos tekonivelleikkaustoiminta loppuu, epäilen että tästä seuraa kerrannaisvaikutuksia taas muihin Savonlinnan sairaalan toimintoihin. Korvaavaa leikkaustoimintaa ei käytännössä ole mahdollista järjestää riittävässä määrin. Lisäpainetta tuo suorastaan järjenvastainen lakiin perustuva hyvinvointialueiden talouden alijäämien kattamisen aikataulu.  Itse en usko, että siinä onnistutaan säädetyssä ajassa. Alijäämien kattamisvelvoite tuo joka tapauksessa erittäin rajuja säästötoimenpiteitä seuraaville vuosille.

Puristus Savonlinnaa ja meidän sairaalaamme kohtaan ei tule helpottumaan, mikäli rahoituslakia ja palveluiden sisältöä säätäviä lakeja ei kevennetä. Tästä syystä on erittäin kriittinen vaihe, kun aikanaan rakennetaan tuleva valtakunnan hallitus sekä toiminnan pohjaksi tuleva hallitusohjelma.  Siinä vaiheessa tullaan ratkomaan ihmisten palveluiden tulevaisuutta, millä on vaikutus myös meidän alueemme asukkaille. Jatkuuko voimakas palveluiden keskittäminen vai löytyykö valmiutta ylläpitää hajautettua palveluverkkoa. Hajautettu palveluverkko tukee alueiden elinvoimaa mutta ennen kaikkea lisää ihmisten turvallisuutta sekä arjen sujuvuutta.