Selvitys: Kausiasutus lisää merkittävästi Eloisan kustannuksia
- Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
- 26.9.
- 2 min käytetty lukemiseen
Kausiasutus lisää tuoreen selvityksen mukaan merkittävästi Etelä-Savon hyvinvointialueen palvelujen käyttöä ja sitä myötä miljoonien arvosta kustannuksia. Selvityksessä mukana olleista saaristoisista alueista kausiasutuksen suurin vaikutus on Etelä-Savossa.
Selvityksen mukaan Etelä-Savoon tulee vuosittain hyvinvointialueista eniten kausiasukkaita alueen ulkopuolelta, yli 45 000. Peräti 64 prosenttia (24 890 kpl) vapaa-ajan asunnoista oli Etelä-Savon hyvinvointialueen ulkopuolella asuvien omistamia. Alueen väkiluku kasvaa kausiluonteisesti noin 130 000:sta jopa 175 000:een.
Yli puolet (56 %) Etelä-Savoon tulevista kausiasukkaista oli Helsingistä sekä Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilta.
Tämänhän jo käytännössä tiesimme hyvin päivystyksistä ja pelastustehtävistä. On erinomaista, että tästä nyt teetetty puolueeton selvitys, joka vahvistaa näkemyksemme. Tästä on toivottavasti apua ministeriöiden kanssa käytäviin keskusteluihin rahoituksestamme. Palvelemme oikein mielellämme kausiasukkaitamme, mutta tarvitsemme siihen tietysti nykyistä paremmin kustannuksia vastaavan rahoituksen, sanoo hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
Selvityksessä tarkastellaan hyvinvointialueittain kausiasutuksen vaikutuksia pelastuspalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin. Selvityksen kohteena on neljä saaristoista hyvinvointialuetta, jotka saavat korotettua rahoitusta saaristoisuuden perusteella: Varsinais-Suomi, Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.
Pelastustoimen tehtävämäärät kasvavat kesäisin. Enimmillään joko viides paloauto suuntaa kesämökille. Emme voi lähettää näistä tehtävistä ja valmiuden ylläpitämisestä laskua muille alueille. Kausiasukkaat ovat lämpimästi tervetulleita Etelä-Savoon, mutta valtion rahoitukseen täytyy saada korjaus. Pieni saaristosta saatava lisä ei kata läheskään pelastustoimelle kausiasutuksesta johtuvia kustannuksiamme, muistuttaa turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka.
Etelä-Savossa on kolme vakinaisen henkilökunnan voimin pyörivää pääpaloasemaa Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä sekä 27 sopimuspalokuntaa eri puolilla maakuntaa.
Sosiaali- ja terveyspalveluista kausiasukkaat käyttävät eniten päivystys- ja ensihoidon palveluja. Palvelua saavista melkein joka kymmenes asuu maakunnan ulkopuolella.
Etelä-Savon ulkopuolisten asiakkaiden päivystys- ja avoterveydenhuollon käynneistä Eloisa voi laskuttaa näiden omia hyvinvointialueita. Sen sijaan ensihoidon kustannukset jäävät lähes kokonaan hoitavan hyvinvointialueen maksettavaksi. Nykyinen lainsäädäntö ja rahoitusmalli eivät mahdollista ensihoidon kustannusten tasaamista hyvinvointialueiden välillä.
Rahoitusmalli on hyvin epäoikeudenmukainen tässä suhteessa. Tuemme ensihoidossa vahvasti muun muassa pääkaupunkiseudun terveyspalveluja, mutta emme saa siitä korvausta, Seppälä toteaa.
Selvityksen toteutti saaristoasiain neuvottelukunnan (maa- ja metsätalousministeriö) toimeksiannosta TK-Eval ja Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia.
Lue koko selvitys täältä.
Lue maa- ja metsätalousministeriön tiedote täältä.
Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@etelasavonha.fi
%20300x250px.png)