Sopimuspalokuntalaiset tuovat turvaa omalle kylälle
- Kumppanisisältö
- 5.9.
- 2 min käytetty lukemiseen
Pelastustoimi rakentuu päätoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten varaan. Etenkin haja-asutusalueilla ja pienissä taajamissa sopimuspalokunnilla on iso merkitys päivittäisessä arjen turvallisuudessa. Sopimuspalokuntalaiset ovat tärkeä tuki myös kriisivalmiudessa.
Sopimuspalokuntalaiset tuovat turvaa omalle kylälle. Läheltä tulevat ehtivät usein nopeasti auttamaan. Myös ihmisten, ympäristön ja olosuhteiden paikallistuntemus on avuksi pelastustoiminnassa ja lisävahinkojen ehkäisyssä. Siviiliammattinsa myötä sopimuspalokuntalaisilla on myös erityisosaamista, joka voi olla hyödyksi tehtävän hoidossa.
Neuvonnalla ja koulutuksilla sopimuspalokuntalaiset vahvistavat asukkaiden ja muiden paikallisten toimijoiden turvallisuustietoja ja -taitoja niin perusarjessa kuin häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisessa.
Paikallisille nuorille sopimuspalokunnat tarjoavat vastuullisen harrastuksen, jossa opituista turvallisuus- ja yhteisötaidoista on hyötyä läpi elämän, huomauttaa Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka, jonka oma ura käynnistyi aikoinaan Otavan VPK:n nuoriso-osastolta.
Palokuntien toimintaan pääsee osalliseksi myös tukiosastoissa, jotka edistävät palokunnan toimintakykyä huoltotoiminnan kautta sekä tukevat paikallista turvallisuusosaamista.
Sopimuspalokunnat eivät ole mikään muinaisjäänne pitkästä historiastaan huolimatta
Etelä-Savon vanhimmat palokunnat on perustettu 1800-luvun loppupuolella. Mikkelin VPK ja Savonlinnan VPK on kumpikin perustettu vuonna 1879. Oravin VPK on käynnistetty vuonna 1890 ja Sulkavan VPK 1895. Muut palokunnat on perustettu 1900-luvun puolella.
Vuosikymmenten saatossa palokuntien toiminta on kehittynyt ja moni asia muuttunut, mutta merkitys paikallisturvallisuudelle on säilynyt – ja viime aikoina erilaisten häiriötilanteiden lisääntyessä entisestään korostunut.
Kun hyvinvointialueen päättäjät suunnittelevat tulevien vuosien taloutta ja toimintaa, heidän ei tule unohtaa sopimuspalokuntien tärkeää roolia. Ne eivät ole menneisyyden jäänne, vaan nykypäivän ja tulevaisuuden elintärkeä osa. Jokainen euro, joka sijoitetaan sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiin, palautuu moninkertaisesti – paitsi rahassa, myös ihmishengissä, pelastetussa omaisuudessa ja vahvistuneessa yhteisöllisyydessä, painottaa Etelä-Savon sopimuspalokuntien alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Kari Jääskeläinen.
Syyskuun alussa vietetään sopimuspalokuntaviikkoa
Vuosittain syyskuun alussa vietettävän sopimuspalokuntaviikon tarkoituksena on tehdä sopimuspalokuntia näkyväksi, muistuttaa niiden tärkeydestä ja houkutella uusia jäseniä.
Sopimuspalokunnan jäseneksi on mahdollista liittyä ilman aiempaa koulutusta tai kokemusta. Palokunta tarjoaa tarvittavan koulutuksen ja varusteet.
Hälytystehtäville osallistuakseen tulee olla täysi-ikäinen ja suoritettava tietyt koulutusohjelman mukaiset kurssit. Edellytyksenä on myös hyväksytyt tulokset terveydentilan tarkastuksesta ja fyysisen kunnon testauksesta. Useimpiin tehtäviin riittää hyvä terveydentila ja hyvä peruskunto.
Etelä-Savon pelastuslaitos maksaa korvausta viikkoharjoituksiin ja hälytystehtäville osallistumisesta.
Hälytystehtävät ovat hyvin moninaisia, esimerkiksi automaattisten palohälytysten tarkastuskäyntejä, eläinten auttamista, ihmisten pelastamista, tulipalojen sammuttamista ja vahingontorjuntaa.
Monissa sopimuspalokunnissa on myös muuta harrastustoimintaa, kuten nuoriso- ja tukiosastot.
Tutustu Etelä-Savon sopimuspalokuntiin: https://pelastustoimi.fi/etela-savo/sopimuspalokunnat
Lisätietoja antaa:
riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä, p. 040 129 5196, jani.jamsa@etelasavonha.fi
%20300x250px.png)