Syyskuussa vietetään Muistiviikkoa

”No sehän on ihan dementoitunut!” ”Eihän se muista mitään!” ”Vanhuudenhöperö!” Kaikki ovat varmasti kuulleet tai itsekin sanoneet näin joistakin ihmisistä. Erilaisten leiskautusten lisäksi muistisairaus on vakava sairaus, joka melkein aina koskettaa muitakin ihmisiä kuin itse potilasta. Usein puoliso on se, joka tilan huomaa ensimmäisenä. Sairaus aiheuttaa usein häpeää, häpeää omasta tekemisestä, toisen muuttuneesta käyttäytymisestä, miksi hän ei osaakaan enää tehdä asioita, mitkä hetki sitten olivat ihan helppoja. Tautia koitetaan usein peitellä tai selitellä. Ja usein apua haetaan liian myöhään.

Suomessa tehdään vuosittain 23 000 uutta muistisairausdiagnoosia. Muistisairauksiin kuuluu tietenkin Alzheimerin tauti, muita muistia rappeuttavia tauteja ovat verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, frontotemporaalinen dementia (FTD). Myös Parkinsonin tautii ja Huntingtonin tauti voivat aiheuttaa muistin heikkenemistä. ” Muistisairautta sairastavalta heikkenee muisti, mutta ei koskaan järki. Vaikka sairastuneet tekeminen vaikuttaa ulkopuoliselta täysin oudolta, niin toiminnan taustalla on aina jokin järkisyy”, sanoo Susanna Lappalainen, Etelä-Savon Muistiluotsista. ”Muistisairaan kohtaaminen on tärkeää, silmiin katsominen, rauhallinen kommunikointi ja selkeä puhetapa monesti auttavat yhteyden saamiseen pitkällekin edenneissä muistisairauksissa.”

Susanna Lappalainen, Etelä-Savon Muistiluotsista kannustaa kaikkia huolehtimaan muistiterveydestään.

”Muistisairauksia tutkitaan paljon, osaan asioihin me emme voi vaikuttaa kuten ikään tai perintätekijöihin, mutta moneen muuhun asiaan voimme vaikuttaa. Lääkkeitä ja muita tapoja estää tai hidastaa tautien etenemistä parannetaan koko ajan ja Suomi on monella tapaa tieteen eturintamassa tässäkin asiassa”, Lappalainen kertoo.

Muistisairauksien esiintymiset ovat lisääntyneet, monet sairastuneet ovat yhä nuorempia, moni työikäinenkin sairastuu. Muistisairauksissa on myös tyypillistä niiden yksilöllinen eteneminen; joillain tila pysyy vakaana pitkän aikaa ja toisilla alamäki on paljon jyrkempi.

Savonlinnassa toimii Savonlinnan seudun Muisti ry, jonka tarkoituksena on edistää aivoterveyttä. ”Toimintaan voi tulla mukaan, vaikka ei olisikaan muistisairas, jokaisella on kuitenkin aivot, joiden terveys on jokaiselle tärkeää. Muistiyhdistys järjestää erilaisia aivotreeniryhmiä eri puolilla Savonlinnan seutua. Jokainen voi hakeutua näille kursseille”, Susanna toivottaa, ”Järjestämme myös tapahtumia hiljattain diagnoosin saaneille”.

Viikolla 38 (15.9.-21.9.2025) vietetään valtakunnallista Muistiviikkoa teemalla ”Kuljemme muistisairaan matkassa”. Etelä-Savon Muistiluotsi pitää kaikille avoimen, aiheeseen liittyvän luentotilaisuuden Pääkirjasto Joelin Miitti-kokoustilassa keskiviikkona 17.9.2025 klo 13.

Lappalainen työhuoneessaan Kolomosen tiloissa.