top of page

Taistelutahtoa ja toivoa Savonlinnassa – Piia Lifflander ja Panu Peitsaro paikallishoidon puolesta

  • Eira Kotoneva
  • 21.7.
  • 2 min käytetty lukemiseen

Vuosi on kulunut siitä, kun tapasimme Piia Lifflanderin ja Panu Peitsaron kanssa edellisen kerran. Silloin koko Savonlinnaa puhutti keskussairaalan kohtalo ja Piialla oli siitä hyvinkin omakohtaisia kokemuksia. Piialla todettiin joulukuussa 2023 maksan sisäisten sappitiehyiden syöpä. Taudin diagnoosi oli shokki ja Lifflanderin vuoteen on kuulunut sekä ylä- että alamäkiä. Piian hoitovaste oli hyvä ja hän palasikin osa-aikaisesti töihinsä Osuuskauppa Suur-Savon heti viime syksynä. Tauti ilmoitti itsestään kuitenkin uudelleen tämän vuoden maaliskuulla ja Lifflander joutui palaamaan hoitoihin.


Lifflander on saanut peräti 21 kertaa sytostaattihoitoja sairastumisensa jälkeen ja kaikki lääkehoidot on annettu Savonlinnassa. ”Vuosi on tuonut mukanaan paitsi uusia sytostaatteja, niin uusia sivuoireita; minulta hävisivät nälän ja janon tunteet. Tämä on aiheuttanut jaksamattomuutta ja kuivumista. Lisäksi olen saanut erilaisia allergisia oireita sytostaatteista”, Lifflander kertoo. ”On ollut luojan lykky, että olen saanut edelleen hoitoja paikallisesti omassa kaupungissa. Minulta olisi mennyt hyvin paljon aikaa, jos olisin joutunut käymään hoidoissa tai kuvauksissa muualla. Reissaaminen olisi varmasti vaikuttanut myös yleiseen jaksamiseeni negatiivisesti”.


Lääkehoitokeskus, mistä Piia sai apua sairauden alussa, on nykyään hoitokeskus. Muutos on lisännyt nykyisen yksikön potilasmääriä ja myös hoitajien lukumäärää kasvanut. Osa hoitajista on siirtynyt uuteen hoitokeskukseen sairaalan viime vuoden aikana lakkautetuista yksiköistä. ”Ehkä kiireen tuntua on aiempaa enemmän, mutta hoidon taso on edelleen todella korkea. Olen kokenut, että olen saanut koko ajan hyvin henkilökohtaista palvelua. Minun perääni on soiteltu ja kyselty vointia. Näin tuskin tapahtuu vaikkapa KYSissä”, Piia kertoo keskussairaalan muutoksista.


Iso kysymys hyvinvointiasioissa on ollut anestesialääkäreiden päivystys Savonlinnassa. ”Anestesialääkärit tekevät paljon muutakin kuin vain toimivat leikkaussaleissa. He ovat mukana tietenkin nukutuksissa, puudutuksissa mm, selkäydinpuudutuksissa ja he asentavat vaativia kanyyleja. He myös lähtevät mukaan vakaviin siirtokuljetuksiin”, kuvaa Panu Peitsaro anestesialääkärien toimenkuvaa: ”Heillä on tärkeä rooli myös elintoimintojen stabiloinnissa”.


”Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että työnantajani mahdollistaa joustavan työajan. Mahdollisuus tehdä työtä on ollut minulle todella tärkeää. Minulla on ollut joka päivä syy herätä ja työ on pitänyt minut elämisen rytmissä kiinni. Muuten pelkään, että olisin jo tipahtanut normaalista kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa. Koska vastustuskykyni on ollut aika heikko, olisin helposti nukkunut päivät ja sitten valvonut yöt”, Piia kertoo työuran merkityksestä hoitojen keskellä: ”Monet ihmiset kokevat itsensä tärkeäksi, kun he voivat tehdä työtä. Tämä korostuu vakavien sairauksien aikana.”

Viimevuotisen tapaamisen jälkeen osa sairaalaa koskevista uhkakuvista on toteutunut: ympärivuorokautinen kirurginen päivystys on loppunut, sydänosasto ja tehostettu valvonta on lakkautettu. Seuraavana lopettamislistalla on anestesialääkereiden päivystys.


”Olen monelta taholta kuullut, että ihmiset jättävät soittamatta päivystykseen, ellei ole ihan akuuttia hätää vaikkapa viikonloppuna. Itse en ole ruuhkaa havainnut, mutta ehkä se, että papereissani lukee taikasana ”syöpä”, avaa minulle ohituskaistan”, Piia kertaa huomioitaan sairaalassa. Lifflanderin taistelutahto ja sisu eivät ole viime vuodesta laantuneet, päinvastoin. Piia huokuu positiivista energiaa ja hän lähtee innolla mukaan erilaisiin tapahtumiin. Ensimmäinen Olavinlinnan oopperaesitys on nähty ja elokuussa odottaa Mikkelin Dinosaurock festarimeininkeineen.


Myös Peitsaro on havainnut lisääntyneen paineen työterveyshuollossa: ”Työterveyspotilaiden määrä on lisääntynyt. Osalla yrityksistä on aika minimipalvelut ja erilaisten toimintojen yhteensovittaminen julkisen ja työterveyden välillä hakee oikeaa toimintatapaa. Mikä on tulevaisuudessa se taho, joka todella maksaa ihmisten sairaudenhoidon tulevaisuudessa on epäselvää”, Peitsaro toteaa.


Jokainen, joka haluaa puolustaa paikallisia savonlinnalaisia sairaalapalveluita voi allekirjoittaa adressin ”Vaadimme keskussairaalan palveluiden säilyvän Savonlinnassa lain sallimissa rajoissa” sivustolla: https://www.adressit.com/vaadimme_keskussairaalan_palveluiden_sailyvan_savonlinnassa_lain_sallimissa_rajoissa.

VENE 2 Artikkeliboksit (Tietokone & mobiili) 300x250px.png
bottom of page