Yrittäjän eläkevakuutus – yrittäjän pakollinen paha?

Suomessa toimivan yrittäjän on lain mukaan maksettava yrittäjän eläkevakuutusta, jos yrittäjän työtulo eli työpanoksen arvo ylittää 9 423 € vuonna 2026. YEL-järjestelmä (yrittäjän eläkevakuutus) on rakennettu turvaamaan yrittäjän eläke- ja sosiaaliturva. Näin ainakin paperilla, jolla se näyttäytyy osana hyvinvointivaltiota: yrittäjä maksaa, järjestelmä turvaa. Viime aikoina mediassa on kuitenkin käyty kiivastakin keskustelua YEL-vakuutuksen epäoikeudenmukaisuudesta, sitä on kritisoitu mm. todellisuudesta irralliseksi.

Allekirjoita kansalaisaloite ”Loppu kohtuuttomille YEL-maksuille!” osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/16897.

YELin ongelma ei ole itse vakuutuksessa, vaan tavassa, jolla se on toteutettu. Miten esimerkiksi yrittäjän työtulo määritellään? Työtulo ei perustu millään tavalla yrittäjän todelliseen ansioon, vaan teoreettiseen arvioon siitä, mitä vastaavasta työstä maksettaisiin palkkaa ulkopuoliselle henkilölle, jolla on sama ammattitaito kuin yrittäjällä. Maksettava YELin määrä on korkea, vakuutusta joutuu maksamaan noin neljänneksen arvioidusta työtulosta. Tämä voi olla monelle yksinyrittäjälle suhteeton. Yksi ongelma on myös se, että moni yrittäjiä kokee maksavansa järjestelmään, jonka tuotto realisoituu vasta vuosikymmenten päästä, jos silloinkaan. Eläke ei tunnu konkreettiselta turvalta, vaan abstraktilta lupaukselta eläkkeestä, jos ikinä eläkkeelle pääsee. Jos haluat hyötyä YEL-vakuutuksesta esim. sairauspäivärahan muodossa, on yrittäjän maksettava vielä kohtuuttomampaa hintaa vakuutuksesta, johon moni ei yhtään luota. Esimerkkinä olkoon yrittäjä, joka nostaa bruttona 2 500 €/kk palkkaa, maksaa YEL-eläkettä n. 480 €/kk ja saa sairastuessaan sairauspäivärahaa n. 5 €/vrk.

YEL-maksu ei ota huomioon seikkoja, jotka monesti vaikuttavat yrittäjän tuloihin; moni yrittäjä toimii kausiluonteisesti, jolloin tulosta tehdään vain osan vuodesta ja yrittäjyys on osa-aikaista, mutta YELiä olisi maksettava koko ajan. Monesta yksinyrittäjästä tuntuu, että hän olisi ylläpitämässä vain jotain järjestelmää.   Yrittäjyyteen tällainen järjestelmä ei kannusta.

”Nykyinen systeemi on ollut pitkään samanlainen ja sen ongelmat tiedostetaan”, kertoo Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen Nina Rasola. ”Kukaan ei oikein varmasti tunnu tietävän miten systeemi on suunniteltu ja miten sitä pitäisi muuttaa. YEL-rahoja ei ole myöskään rahastoitu millään tavalla, joka on myös noussut keskusteluihin. Siihenkin pitää saada muutos, että maksetut rahat saadaan tuottamaan. Kaikista tärkeintä on saada yrittäjille toimiva eläkevakuutusjärjestelmä, joka palvelee ja ennen kaikkea oikeasti turvaa yrittäjän toimeentulon elämän eri vaiheissa.”

Miksi yrittäjä ei voi itse päättää, miten tulevaisuutensa tai eläkeaikansa turvaa?  Nykyjärjestelmä lähtee oletuksesta, että yrittäjää täytyy suojella itseltään. Samalla se riistää yrittäjältä päätäntävallan omaan talouteensa, riskinottoonsa ja turvarakenteeseensa, samoilta ihmisiltä, joiden tulee pitää Suomen rattaat liikkeessä.

YEL pohjaa vanhoihin ajattelumalleihin: ihminen tekee yhtä työtä samassa paikassa koko elämänsä ajan ja saa palkkansa yhdestä paikasta. Nykymaailma on kuitenkin toinen, moni toimii osa-aikayrittäjänä tai yhtiön toiminta on kausiluonteista.

Vuoden 2026 alussa järjestelmään tehtiin lähinnä kosmeettisia muutoksia: työtuloja tarkistetaan useammin, on indeksikorjauksia ja seurantamekanismeja. Ne parantavat järjestelmän hallinnollista johdonmukaisuutta, mutta eivät ratkaise perusongelmaa: luottamuspulaa ja yrittäjän eläketurvaa.

Onko oikein pakottaa yrittäjä vakuutusjärjestelmään, jonka hän kokee epäoikeudenmukaiseksi, epärealistiseksi ja taloudellisesti raskaaksi – ilman todellista vaihtoehtoa? YEL tarvitsee uudistuksen, joka ei keskity vain laskentamalleihin, vaan kysyy rehellisesti: kenelle tämä järjestelmä on rakennettu – ja kenen todellisuutta se oikeasti palvelee?

Asiasta on tehty myös kansalaisaloite ”Loppu kohtuuttomille YEL-maksuille!” Aloitteen vastuuhenkilöinä ovat mm. Jari Sarasvuo, Kyösti Kakkonen ja Heikki Salmela. Aloitteen kävi jo neljän ensimmäisen päivän aikana allekirjoittamassa melkein 28 000 henkilöä. Allekirjoituksen voi käydä allekirjoittamassa osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/16897. Allekirjoittaminen vaatii tunnistautumisen.