Norman ensi-ilta vei jalat alta

Koko Norman kuusikko ottamassa vastaan loppuaplodeja.

Mitä ihmettä? Ihmiset ympärilläni kuiskivat: näyttämöllä tuolit rivissä, mitä ihmettä? Aaaa – Norma-ooppera esitetäänkin Savonlinnassa konserttiversiona. Tämä tuli yllätyksenä monelle, mutta ei syytä huoleen! Kun lavastus on nolla, samoin kuin kaikki muu krumeluuri ja näytteleminen, jotka oopperaan usein yhdistetään, ovatkin poissa, on lopputulos nytHuikea!

Tuoleille istuu 42 kuorolaista, puolet miehiä ja puolet naisia ja heidän edessään on muutama nuottiteline. Kaikilla on mustat puvut ja tunnelma on odottava. Riccardo Frizzan johtama orkesteri aloittaa ja senkin soitto on jotenkin upeampaa ja kuulostaa voimakkaammalta kun voi keskittyä pelkästään siihen eikä tarvitse ”katsoa” oopperaa.  Kuoro soi hienosti ja teoksen esiintyjät, miesrooleissa Pollione (John Osborn), Oroveso (Kristoffer Töyrä) ja Flavio (William Davis Lind) ja naisssa Adalgisa (Ann-Kristin Jones), Clotilde (Natallia Salavej) ja tietenkin Norma (Lisette Oropesa) onnistuvat luomaan lavalle oikean gallialaisen tunnelman, eikä puuttuvia lavasteita edes huomaa. Göteborgin Oopperaorkesteri ja Oopperakuoro toimi Olavinlinnan lavalla hyvin!

Kun puhutaan oopperamaailman kaikkein vaativimmista teoksista, nousee Vincenzo Bellinin Norma lähes aina ensimmäisten joukkoon. Vuonna 1831 kantaesitetty ooppera kuuluu italialaisen bel canto -tyylin merkittävimpiin teoksiin ja on säilyttänyt asemansa oopperatalojen ohjelmistossa lähes kahden vuosisadan ajan. Teoksen kauniit, pitkät melodiat ja voimakas tunneilmaisu tekevät Normasta yhden oopperamaailman rakastetuimmista ja vaikuttavimmista teoksista.

Tarina sijoittuu Galliaan aikana, jolloin roomalaiset hallitsevat maata. Oopperan keskiössä on druidien voimakas ylipapitar Norma, jonka elämä on täynnä ristiriitoja. Hän on salaa rakastanut jo vuosia roomalaista käskynhaltijaa Pollionea ja jopa saanut tämän kanssa kaksi lasta, vaikka hänen asemansa ja lupauksensa vaativat täydellistä pidättyvyyttä. Tilanne kärjistyy, kun Pollione rakastuukin uuteen nuoreen papittareen Adalgisaan. Norma joutuu kamppailemaan rakkauden, ystävyyden, mustasukkaisuuden, velvollisuuden ja anteeksiannon välillä. Lopulta hän tekee yllättävän tunnustuksen, joka muuttaa kaikkien kohtalon.

Norman roolia pidetään yhtenä oopperakirjallisuuden kaikkein haastavimmista sopraano-osista. Laulajalta vaaditaan poikkeuksellisen laajaa äänialaa, teknistä taituruutta sekä kykyä välittää herkkiä tunteita ja voimakasta draamaa saman illan aikana. Siksi rooli on ollut kautta historian vain harvojen

huippusopraanojen ohjelmistossa.

Norma ja koko Göteborgin Oopperan kuoro.

Jo toista kertaa Savonlinnassa urallaan esiintynyt Lisette Oropesa yksinkertaisesti naulasi koko homman. Ääni soi puhtaasti, kuten bel cantossa kuuluukin, laulu oli voimakasta ja läsnäolo Huikeaa!  Myös Jones Adalgisan roolissa oli vaikuttava- Göteborgin pitkäikäinen kiinnitys osoitti Oropesan kanssa lauletuissa duoissa, että ääntä ja osaamista löytyy myös täältä! Myös Osborn  ja Töyrä hoitivat homman tyylikkäästi kotiin, eivätkä he ainakaan kovin paljoa kalvenneet loistavien naisten rinnalla.

Oropesa on yksi tämän hetken arvostetuimmista bel canto- ja koloratuurisopraanoista. Hän on syntynyt New Orleansissa kuubalaistaustaisiin vanhempiin ja noussut maailman huippuoopperatalojen tähdeksi. Hän on esiintynyt muun muassa melkeinpä kaikissa isoissa oopperataloissa eikä loppua näy.

Vaikka Norma kertoo muinaisesta maailmasta, sen teemat rakkauden, uskollisuuden ja vallankäytön ja toisaalta anteeksiannon ympärillä ovat ajattomia. Myös musiikki soljuu vaihtevine tempoineen, eikä siihenkään ajan hammas ole pystynyt.

Olavinlinnan yleisö ymmärsi kuulevansa illan aikana jotain todella kaunista ja se intoutui keskenkin esityksen bravo-huutoihin eikä lopun aplodeista meinannut tulla loppua. Tämä Norma oli viimeinen Savonlinnan tämän vuoden Oopperajuhlien ensi-illoista, mutta se olikin kerrassaan mieleen- ja sydämeen jäävä. Norma esitetään vielä lauantain 1.8.2026, jos vai pystyt ja onnistut saamaan lipun, niin takaan, että et pety!