Valloittava VESALA vakuutti

10.8.

2 min käytetty lukemiseen

VESALA tulkitsemassa herkkää Puisia taloja -kappaletta.

VESALAn plakkariin on kertynyt iso pino erilaisia palkintoja ja tunnustuksia, ja syystä. VESALA osaa lyyrikoinnin ja säveltämisen taidot ja eläytymistäkin olemme vuosien varrella nähneet. Juha Vainio -palkinnonkin saanut nainen osaa suvereenisti vaihtaa tyylilajia rapista rockiin ja balladeihin.

Olavinlinnan keikka tarjosi omalaatuisen alun, kun valkoisiin kaapuihin verhoutuneet esiintyjät marssivat lavalle, illan tähti toisti samaa väriä omassa outlookissaan. Ilta pyörähti käyntiin ilman höpinöitä, kun ensi laulun sävelet sinkosivat ilmoille. Aloituskappale oli Tummat perhoset, joka on vielä julkaisematon biisi, millä VESALA on kesän useat keikat aloittanut. Seuraava biisi Nyt on lähtö antoi energiaa iltaan ja otti luulot pois, nyt mennään!

Miten ja miksi esitettiin yleisön pyynnöstä. Biisissä Paulan ääni soi yhtä aikaa herkkänä ja voimakkaana ja sitä hienosti säesti trumpetti. Yhtye sai loistaa biisin pitkässä loppusoitossa. Illan ekat kylmikset! Uu mama ja Uusia Unelmia, joka oli päätetty sound checkin aikana esittää hieman eri tavalla kuin useimmiten, olivat suvereenia laulamista. Yleisönkin äänet avautuivat pienen yhteislaulun aikana.

Upea trumpettisoolo aloitti aina ihanan Sinuun minä jää -kappaleen. Eleetön esiintyminen päästi laulun sanoman oikeuksiinsa. Toisaalta koko taustan peittävät kuvioinnit toivat biisiin laajuutta.

Vesalan pimeämmät energiat pääsivät valloilleen seuraavien kappaleiden aikana (Mul ei oo lapsuudensankarii ja Ei pystynyt hengittää), joissa oli jotain alkukantaistakin tunnetta mukana. Välillä Vesala muisteli edellistä keikkaansa Olavinlinnassa (yhteiskeikka Iltan kanssa), miten hieno tunnelma linnassa oli silloin kun oli vesisade. Hän muistutti, miten onnekkaita olemme me, jotka saamme asua Savonlinnassa. Siihen kommenttiin on helppo yhtyä.

Yleisöä oli paikalla melkein täysi tupa.

Sellaista kuin sä jatkoi Paulan voimakkaiden rakkaudentunnustusten linjaa. Viimeistää hitti Älä tuu droppaa mun tunnelmaa villiysi yleisön mukaan laulamaan ja jo käsiäkin nousi ilman. Ihastumislaulu eli Muitakin ihmisii ja Tuppukylän tyttöjen laulu eli Tytöt ei soita kitaraa ovat nekin Vesalan tunnetuimpia hittejä ja yleisö lauloi jo täysin palkein mukana aina viimeisille nuoteille saakka.

Encorena kuultiin vielä Puisia taloja, ajalta, jolloin VESALA poikineen muutti Suomeen. ”Laulujen kirjoittaminen on ihanaa. Ihan mistä vai voi laulaa, mutta niiden tunnelmiin palaa aina, hyvässä ja pahassa”, Vesala toteaa viitaten Testamentti- kappaleeseen; Miten kohtelet sä muita? Autoitko ketää?

Melkein täyden salin yleisö sai illan loppuun kuulla megahitin Tequila ja hyvillä mielillä jammaten oli se taas todettava: VESALA hoiti taas homman kotiin!