Iso paha susi? Sudenpyyntikiintiö jakaa mielipiteitä eri leireissä

Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, joka jaetaan nykyisin lähteestä riippuen 32–37 alalajiin, joista osa on jo kadonnut. Kuva: Paul Stevens / Luonnonsuojeluliitto.

Suurpetojen aiheuttamien tuhojen yhteydessä on usein esitetty kysymys: Ovatko pedot tulleet liian lähelle ihmistä? Kysymyksen voi myös kääntää: Onko ihminen (jäteastioineen) tullut liian lähelle petoja?

Vuoden 2026 alusta alkanut suden kiintiömetsästys on aiheuttanut kovaa polemiikkia niin Luonnonsuojelu- kuin Riistanhoitoyhdistyksissäkin.

Luontokuvaajien mukaan sudet ovat äärimmäisen arkoja eläimiä, jotka välttelevät ihmistä mahdollisuuksien mukaan.

Metsästäjäliiton kanta on, että kannanhoidollinen metsästys tuo suurpedoille ihmispelon.

Anekdoottina mainittakoon, että susi tappio viimeksi ihmisen 140 vuotta sitten.

Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Esu Hinkkanen uskoo ihmisen ja pedon kohtaamisten lisääntyvän.

Vaikka sutta metsästetään, sitä ei yhtenä vuonna saada maltilliselle tai hyvälle tasolle.

Toiminnanjohtaja Esu Hinkkanen Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksestä kertoo, ettei kukaan olisi voinut kuvitella, että Maa- ja metsätalousministeriö virkamiehineen saa lainsäädännön susikiintiöstä valmiiksi tammikuun 1. päivään mennessä, noin kahdeksassa kuukaudessa.

– Suomi on ainoa EU-maa, joka on lähtenyt näin voimallisesti muutosta tekemään. Toiset ovat jääneet vielä tätä miettimään. Susikanta on Suomessa kasvanut ja sen kannasta puhutaan samalla tavoin täällä Itä-Savossa kuten norppien määrästä.

Susikanta on Hinkkasen mukaan polarisoitunut ja jakautunut Itärajan pintaan alhaalta ylös ja lounaiseen Suomeen valkohäntäpeuran elinalueelle.

– Pohjois-Karjalan salomailla ihmisen ja suden välisiä kohtaamisia on harvoin, Lounais-Suomessa taas paljon. Sillä on ollut iso painoarvo päätöksen teossa.

Hinkkanen arvelee, että susikanta Venäjän Karjalassa ja siitä ylöspäin olisi kasvanut, sillä metsämiehet Karjalan alueella olisivat nyt sotimassa jossain aivan muualla.

– Sen todenperäisyyttä ei ole vahvistettu, mutta tällainen näkökanta on tullut esille.

Suomessa Hinkkanen ei ole luonnossa tavannut, Virossa kylläkin.

– Susi tappoi minulta koiran vuonna 2002, joten suden tekosia olen ikävällä tavalla välillisesti joutunut kohtaamaan.

Vaikka sutta nyt metsästetään, ja kantaa saadaan tiputettua, metsästys saattaa hänen mukaansa tuottaa myös tilastotietoa.

– Metsästyskauden päätteeksi saatetaan ehkä saada tietoa, että susia onkin enemmän kuin mitä on uskottu. Metsästys leikkaa susikantaa, mutta sitä ei vielä yhtenä vuotena saada maltillisella tai hyvälle tasolle.

Hän uskoo myös, että susihavainnot Savonlinnassa ja Itä-Savossa lisääntyvät, samoin karhu- ja ilveshavainnot.

– Ihmisen ja pedon kohtaamiset lisääntyvät varmasti. Pihapiiristä sen voi karkottaa sallituin keinoin, karjumalla, huutamalla ja vaikkapa hakkaamalla kattilankansia, ei kaivelemalla ensimmäisenä kännykkää. Petoa ei saa kuitenkaan vahingoittaa.

Riistakeskus tulee keväällä tai kesällä valistamaan roskapönttöjen käytöstä, ettei niihin jätetä mökkikauden päätteeksi makupaloja, lounaspöytää karhuille.

– Susihavaintoja on meillä päin vielä vähän, mutta yksi yksilö Kerimäellä aiheutti tässä ongelmia ja pääsi Riistakeskuksen luvalla niin sanotusti pilven reunalle.

Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä suden kiintiömetsästys rikkoo EU:n luontodirektiiviä

Suuri kiintiömetsästys vaarantaa susikannan ja estää sen kasvun suotuisalle suojelun tasolle.

Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä kiintiömetsästys rikkoo EU:n luontodirektiiviä.

– Susi on Suomessa erittäin uhanalainen. Suden metsästys toteutetaan kiintiömetsästyksenä, josta puuttuvat kaikki oikeusturvakeinot. On Suomen perustuslain vastaista, että laittomiksi epäiltyihin päätöksiin ei voi hakea muutosta tuomioistuimista, sanoo puheenjohtaja Sonja Eiramo.

Itä-Savon luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Sonja Eiramo kolaamassa apukinoksia saimaannorpalle tammikuussa.

Sadan suden pyyntikiintiö on hänen mielestään hyvin suuri.

– Sen päälle tulevat myös vaara- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat, joita viime vuonna annettiin noin kuusikymmentä. Näin suuri metsästys vaarantaa susikannan ja estää sen kasvun suotuisalle suojelun tasolle. Susikannan koko oli maaliskuussa noin 430 yksilöä ja Luken arvio susien määrästä marraskuussa oli noin 550.

Itä-Savon Luonnonsuojeluyhdistys kannattaa edelleen vahinkoa tai vaaraa aiheuttavien susien poistamista asianmukaisin poikkeuslupamenettelyin.

– Haitallisiin vieraslajeihin kuuluvien koirasusien poistamista luonnosta pidämme välttämättömänä.

Oli mitä mieltä tahansa susista, hänen mukaansa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten suden metsästyksen salliva laki runnottiin läpi valmistelussa.

– Se sai kovaa kritiikkiä lainsäädännön arviointineuvostolta. Lain valiokuntakäsittelyssä maa- ja metsätalousvaliokunta otti mukaan myös karhun ja ilveksen, joita ei ollut alkuperäisessä esityksessä, Eiramo huomauttaa.

– Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon. Ensisijaisesti yhteiselon ongelmia pitäisi ratkoa ennaltaehkäisevästi muilla keinoilla kuin tappamalla uhanalaisia eläimiä. Nyt suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn käytetään Suomessa rahaa murto-osa siitä mitä petovahinkojen korvaamiseen kuluu verovaroja.

Itäraja sijaitsee naapurissa, mutta siitä, että rajan läheisyys lisäisi susien määrää, ei ole hänen mukaansa näyttöä.

Susi kulkee rajan yli kuten muutkin eläimet, hän toteaa.

– Vaikka liikun paljon luonnossa eri puolella Suomea, en ole kohdannut sutta. Suden tapaaminen luonnossa on todella harvinaista. Susi pelkää ihmistä.

Entä kuinka tulisi menetellä, jos susi tulee vastaan?

– Esimerkiksi Suomen Riistakeskus ohjeistaa seuraavasti: Puhu sudelle, lyö käsiäsi yhteen ja tee itsestäsi iso nostamalla käsiäsi ilmaan. Lähde samalla rauhallisesti pois suden luota. Lähellä asutusta liikkuvista susista tulisi ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.

Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta Eiramon mielestä suden kiintiömetsästys rikkoo EU:n luontodirektiiviä

– Suuri kiintiömetsästys vaarantaa susikannan ja estää sen kasvun suotuisalle suojelun tasolle.