Jethro Tull veti yleisöä ympäri Suomen

10.8.

3 min käytetty lukemiseen

Ian Anderson taituroi huiluineen, usein oikealla jalalla seisten.

Savonlinnan kaupunkikuvaan alkoi elokuisena perjantaina ilmestyä useita lippispäisiä vanhempia herrasmiehiä pienissä porukoissa. Kaupungissa tapahtuu jotain omituista! Syy lippiksien vallankumoukseen löytyi pian: Olavinlinnassa oli alkamassa Olavinlinna Live -sarjan ensimmäinen konsertti: Jethro Tull toi sinne ripauksen kaikuja menneiltä vuosikymmeniltä.

Vuonna 1967 perustetun yhtyeen tunnusmerkiksi nousi jo varhain keulahahmo Ian Anderson, jonka energinen esiintyminen ja virtuoosimainen huilunsoitto tekivät Jethro Tullista yhden rockmaailman persoonallisimmista kokoonpanoista. Vuosikymmenten aikana yhtye on myynyt kymmeniä miljoonia levyjä, julkaissut lukuisia klassikkoalbumeita ja rakentanut uskollisen yleisön, joka seuraa sitä edelleen ympäri maailmaa.

Konserttia odotti Mikkelistä ja Helsingistä linnaan saapunut kolmen miehen porukka, Markus Kuutti, Joonas Väisänen ja Harri Pylkkönen. ”Me tultiin tänne miljöön takia: Jethro Tull sopii täydellisesti tänne folkahtavalla musiikillaan ja ollaanhan me bändiäkin fanitettu aika kauan”, kolmikko kertoo. Joonas kyllä väitti muiden pakottaneen hänet mukaan.

Markus Kuutti, Joonas Väisänen ja Harri Pylkkänen odottivat keikkaa suurella mielenkiinnolla.

Savonlinnan lavalle nousi ensi vuonna 80 vuotta täyttävä Andersson, ja edelleen huilunsoitto onnistui juuri niin kuin ennen vanhaan! Ilta oli tykitetty täyteen varmaa Tull-kamaa: iloittelua, kansanmusiikkihenkeä, progea, improvisaatiota ja tietenkin vain oikealla jalalla seisten soitettuja huilusooloja.

Mother Goose solisi kuin englantilainen puro, kitaristin ja kosketinsoittajan yhteinen soitto ikään kuin herätti koko biisin henkiin ja yleisön osoitti suosiotaan aplodein. Useiden biisien taustalla pyörivät erilaiset kuvitukset tai välähdyksiä yhtyeen menneiltä keikoilta ja välillä kuultiin upeita sooloja myös kitaralta tai rummuilta.

Väliajalla yleisö oli töpinöissään: ”Upeaa nähdä Anderson noin energisenä, Trumpin sietäisi ottaa mallia! Ja kyllähän tämä sinne nuoruuden aikoihin vie”, totesivat kaverukset Jyrki Leppänen (Tampere) ja Eija Tiusanen. (Mikkeli) ”Ja Olavinlinna on aivan paras paikka tällaisille konsertille, missä tuulen ja sateenkin aistii hyvin.”

Jyrki Leppänen ja Eija Tiusanen olivat ehtineet käydä tutustumassa Sulosaareenkin ennen keikkaa.

Jo edellisenä päivänä Turusta saapuneet Reija ja Vertti Suomi olivat tyytyväisiä kuulemaansa. ”Bändin musiikissa kiehtovat monimutkaiset biisirakenteet”, Vertti sanoo ja äiti Reija jatkaa: ”Toiselta puoliajalta toivon kuulevani ainakin Aqualungin. Ja ehdottomasta kannatti jo tämänkin takia tulla tänne!”

Turkulaiset Reija ja Vertti Suomi odottivat erityisesti Aqualunqia.

Ja kyllä toinenkin puoliaika antoi parastaan. Andersonin vauhti lavalla vain kiihtyi ja elokuussa 79 vuotta täyttävä huilisti antoi palaa. My God -kappaleessa huili soi kuin unelma ja laulu kantoi. Hittibiisit seurasivat toistaan ja oman mausteensa antoi Pastime in Good Company tai King's Ballad, kappale, jonka on kirjoittanut itse kuningas Henry VIII vuonna 1513. Over Jerusalem -kappaleen taustalla lensivät droonit, ja kuten solisti totesikin: - puhe ja kohu kaupungin ympärillä ei ole ohi, vaikka sillä on takana jo 5 000 vuotta historiaa. Ja kuultiinhan se Aqualungin. Biisi oli myös laajemmin toivottu, koska se kirvoitti yleisöstä isoimmat ja innokkaimmat aplodit, ja koko yhtye antoi biisiin kaikkensa; kitarasoolo oli hieno ja rummut soivat melkein transsimaisesti.

Yhtyeen nuorin jäsen kitaristi Jack Clark ottamassa yleisönsä.

Konsertin loputtua salista valui ulos iloisia ilmeitä. Sallasta konserttiin saapunut Seija yhdessä seinäjokelaisen Merjan kanssa olivat tyytyväisiä: ”Meno parani loppua kohden ja olimme vähän kyllä yllättyneitäkin kuinka energinen Ian Anderson edelleen on. Hattua pitää nostaa!”